Kauneus & Terveys 9/2018

13 lokakuun, 2018inDesign,Inspiration,teatiamo

Jouni Porsanger Kauneus & Terveys

Idealista Tea Latvala

 

Tea Latvalan puiset design-dildot ovat niin kauniita, että niitä voi pitää esillä olohuoneessa tai vaikka keittiön vitriinissä.

Vuonna 2015 Tea Latvala oli juuri eronnut poikaystävästään. Riitaisa ero oli ottanut voimille ja Tea käveli silloisen Miamin-kotinsa lähikadulla sydän murtuneena.

Kadulla oli meedion ovi, jonka ohi Tea oli useasti kävellyt aiemmin. Ovi oli aina ollut kiinni. Hetken mielijohteesta Tea päätti kuitenkin kokeilla ovea.

Tällä kertaa ovi aukesi.

https://www.idealista.fi/tealatvala

Lapin Ylioppilaslehti lokakuu

Julkaistu Lapin Ylioppilaslehdessä lokakuussa nro 3/2017

Teksti: Teemu Loikkanen

Arctic Design Shop – suunnittelijoita tukemassa

Jotkut ovat saattaneet huomata F-siiven aulan kupeessa sijaitsevan design-kaupan saaneen uuden yrittäjän tänä syksynä. Omaa Teatiamo –merkkiään pyörittävä Tea Latvala on tunnettu ennen uusinta valloitustaan puudildojensa kautta. Kyllä, luit oikein. Puudildojen. Mistä oikein on kysymys?

– Halusin tehdä jotain omaa, olen vaatesuunnittelun maisteri ja työskennellyt alalla jo 15 vuotta. Vuoden 2016 alusta minusta tuli täysipäiväinen yrittäjä. Vanhempani ovat työskennelleet puunjalostustehtaalla, joten puu oli materiaalina luonnollinen valinta. Alalle lähtö ei tapahtunut hetkessä. Tuttuni perusti pohjanmaalle sahan ja aloin miettiä puuta uudella tavalla, lisäksi kiinnostuin väestöliiton tutkimuksesta, jonka mukaan seksiväline-ala on jämähtänyt 90 –luvun pvc-asusteiden estetiikkaan, joka taas koetaan epämiellyttävänä, Latvala kertoo

Hyvinvointi- ja seksuaalisuusala oli tullut Latvalalle tutuksi jo vuosia sitten, kun hän juonsi nelosella Anna Perhon kanssa G-piste -nimistä ohjelmaa. Se käsitteli seksuaalisuutta erityisesti naisnäkökulmasta.

Latvalan design-dildojen materiaaleina on käytetty perinteistä koivua, tervaleppää, pyökkiä ja jopa suojeltua ruusupuuta, josta piti tehdä aikaa vievät ja hankalat selvitykset. Seksivälineissä käytetään paljon myrkyllisiä kemikaaleja, joten Teatiamon tuotteita voi ajatella myös terveydellisesti järkevämpänä valintana. Yksin yksityisyrittäjäksi lähteminen ei ole virinneestä kiinnostuksesta huolimatta ollut vailla esteitä.

– Halusin myös herättää keskustelua ja rikkoa rajoja – tie on ollut kivinen. Kun sain Tekesin rahoittamaan, business-maailma heräsi ja tämä nähtiin positiivisena. Olen saanut kaikenlaista kommentointia, kuten ”suunnittelijahan varmaan testaa tuotteensa itse”, tai ”eikö olisi mielummin kannattanut mennä rikkaisiin naimisiin”? Olen kuitenkin elättänyt tällä itseni ja sanonut skeptikoille: tehkää perässä. Puukikkelibisneksessä ei mikään ole ollut helppoa. Olen saanut Suomessa paljon mediahuomiota, mutta sama pitäisi tapahtua vielä kansainvälisesti.

Uuden Lapin Yliopiston Design-kauppiaan tausta on siis mielenkiintoinen ja värikäs. Mutta miten räväkkä Kurikasta kotoisin oleva maailmankansalainen on saatu tänne pitämään puotia?

– Päädyin Lappiin kun tapasin Tinderissä Sodankylästä kotoisin olevan miehen, menimme naimisiin toukokuussa. Olin Miamissa ja kuulin LYY:n etsivän yrittäjää tähän, skype-haastattelun jälkeen otin homman vastaan koska se kuulosti mielenkiintoiselta.

Tällä hetkellä Arctic Design Shop palvelee kolmena päivänä viikossa kymmenestä neljään. 95 % valikoimasta on lapin yliopiston opiskelijoiden tai alumnien käsialaa. Uudella yrittäjällä on paljon kiinnostavia suunnitelmia ja ideoita. Tulevaisuuden haaveissa siintää upea myymälä napapiirille – jos yhteistyökumppanit ja rahoitus löytyvät. F –siiven lasikoppi on toki hieno ja tyylikäs, mutta tuntuu ajoittain kliiniseltä ja väärässä paikassa olevalta. Tulevaisuus vaikuttaa turismivetoiselta, eikä heitä satunnaisia ryhmiä lukuun ottamatta varsinaisesti parveile yliopistolla.

– Tulen yliopistoyhteisön ulkopuolelta, joten jouduin aloittamaan soittelemalla suunnittelijoita läpi ja tutustumalla ihmisiin. Nyt olen siirtämässä design-shoppia keskustaan. Tila on jo olemassa ja mieheni on tarkoitus pyörittää siinä matkailualan opaspalvelua ja myydä arktisen alueen ruokatuotteita, arctic design shop tulisi kaupaksi kaupan sisälle.

Omien projektien lisäksi Latvala kaipaisi enemmän tukea aloitteleville suunnittelijoille, joiden on vaikea kasvattaa toimintaansa materiaalisten ja logististen haasteiden maailmassa.

– Mielestäni opiskelijat tarvitsivat rahoituskanavaa, jotta he voisivat riskittömästi tehdä tuotteitaan myyntiin. Tuotteita pitäisi saada varastoon suurempia määriä, tällä hetkellä ei ole rahaa tilata materiaaleja ja tehdä omaa varastoa. Tarvittaisiin lainaperustainen rahasto, josta suunnittelijat voisivat lainata ja maksaa takaisin kun myyntiä tulee. Esimerkiksi lentokentälle tuotteitaan saadakseen tarvitaan jatkuvuutta, parin viikon välein lähettää uusi erä. Konseptin pitää olla toimiva.

Puudildonaiseksi itsensä brändänneellä Latvalalla on paljon ideoita, eikä hän pelkää esittää niitä ääneen. Ylioppilaslehti suosittelee vierailua liikkeessä erityisesti potentiaalisille suunnittelijoille ja muotoilijoille. Tai hieromasauvan hankkimista harkitseville. Yliopistoyhteisö on saanut uuden jäsenen, josta tulemme varmasti kuulemaan vielä paljon.

Lapin Kansa & Uusi Rovaniemi

Hei, soitinkohan oikeaan numeroon, tai siis että oletko sinä se dildonainen? Kysymys putkahtaa suusta ilman harkintaa. Ehkä yrityksenä on rikkoa jäätä, kun asia on niin kuumottava.

”Kyllä, minä se olen”, Tea Latvala vastaa reippaasti nauraen. Hän on vastannut kysymykseen lukuisia kertoja.

Tea Latvala suunnittelee, valmistuttaa, markkinoi ja myy puisia dildoja eli hieromasauvoja Teatiamo Industries -yrityksensä nimissä.

 

https://www.lapinkansa.fi/uusirovaniemi/paskamyrskysta-tunnustetuksi-design-tuotteeksi-rovaniemelle-muuttaneen-tea-latvalan-puudildot-valloittavat-maailmaa-200503060/

What do you feel – TEATIAMO

True Story behind TEATIAMO

Sometimes my story is too complicated to start telling it to a complete stranger. But this is how it began – written by Matilda Kivelä:

”There was a door in Miami that I walked past almost every day. It looked so tantalising, yet every time I tried to open it it was locked. For some reason, it kept calling my name and I kept stopping to try its handle to see if it was open. On the day I told my then-boyfriend to pack his bags and leave our shared home, I walked past the door. It was unlocked and a tiny woman was in. She asked me if I knew why the door had been locked until that morning, quickly replying to her own question. “It was locked because you were not ready until now.” It sent chills down my spine.

We started a long process of healing, working on my strengths and weaknesses together. We became friends. Once during a meditation session, she suddenly sprung up, holding her small hands parallel to each other and exclaimed “I see dildos in beautiful wooden boxes!” While it would be poetic to say that it was an epiphany, I was actually confused by her outburst. It kind of made me feel a bit dirty. At that point I had been working in fashion and as an art director for years. Becoming a dildo dealer was not part of my plan.

I flew back to Finland and over that spring, ideas of something of my own started to form. I was suffering from insomnia and when night fell I would build vast empires of ideas and dreams in my mind. It was not long before my thoughts would reach their crystallisation in the form of dildos. I had actually had a name for my brand long before the dildos. It was born over dinner one night, when an Italian couple asked me why I did not have my own brand yet. “Tea, ti amo,” they exclaimed, “it is a perfect name for a brand!” Tea, ti amo – Tea, I love you. The dildos fit the name perfectly. It is the pinnacle of what they symbolise – learning to accept and love yourself.

The shape of the dildos was born organically – I often drew the same form on notepads and pieces of paper when I was on the phone. The shape grew on me little by little and I later refined it to resemble a more clean-cut half-circle. When I lived through difficult nights, I sustained my dreams with the idea that I would one day be able to showcase what I have achieved. I wanted to bring dildos into the realm of aesthetics, out of the grotty sex dens of the 1990s. I wanted to break some of the taboos that still hang over us.

Some people expect me to be some kind of ultra-sexual nymph just because I design sexual objects. Sometimes I get feedback about the way I look – people tell me that I could and should be sexier and expect me to show and tell. My aim is to be a credible designer and businesswoman, so in my mind there should not be a link between my dildos and the way I look. It makes me furious when people tell me I should wear different clothes or let my long hair down – I can be a successful businesswoman even if I’m dressed in lounge wear with my hair up in a tight bun. As a woman, I have to justify my existence no matter what I look like or what I do and it is almost as if I was expected to apologise for what I am. Sorry for being tall, sorry for having long hair that I want to tie up – and sorry for having designed something that I can stick up yours!

In some ways, I feel like I am a pioneer of some sorts. Dildos are not anything new, but it does feel like I have hit some nerve since there has been so much controversy and discussion around my business. I had no idea how many tornadoes I would have to survive when I started. Sometimes, when I look back, it feels like the things I do are guided by something bigger and with hindsight, I can see how everything is connected. It is no longer just about the dildos, but about something bigger – I believe that they will open new doors and ideas, shatter some ceilings and kick through some doors. They already have. It has been a battle, but it feels like I am exactly the right person for this task.”

Tea Latvala is the founder and CEO of TEATIAMO, a startup that blends design and high-end sex toys. Latvala holds a Master of Arts degree from the Helsinki School of Arts, Design and Architecture. From 2007 to 2008, she co-hosted 14 episodes of G-piste (“G-spot” in Finnish), a talk show about sexuality.

Written by Matilda Kivelä

Photo by Bryan Saragosa

Story in NORDIC SPIRITS magazine